top of page
  • Tanja Suomalainen

Ammattikorkeakoulujen kasvava kysyntä edellyttää riittäviä resursseja

Updated: Mar 30, 2023

Ammattikorkeakoulujen tutkintokoulutuksilla on merkittävä rooli väestön osaamisen ja koulutustason nostamisessa. Sen lisäksi ammattikorkeakouluilla on tärkeä rooli alueiden elinvoiman kehittäjänä ja työ- ja elinkeinoelämän uudistajana. Siitä huolimatta ammattikorkeakoulujen rahoitus on jäänyt pahasti jälkeen muiden koulutusasteiden rahoituksesta. Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta on Arenen mukaan leikattu lähes kolmannes 2010-luvun aikana. Tämän lisäksi ammattikorkeakoulut ovat yliopistoja heikommassa asemassa ulkoisen rahoituksen hakemisessa. Samaan aikaan kun rahoituksesta on leikattu, ammattikorkeakoulujen tutkintotavoitteita on nostettu vuodesta 2013 yli 35% (Arene 2022).


Ammattikorkeakoulutus tuottaa osaamista, tutkintoja ja työllisyyttä. Se myös nostaa käytännönläheisesti, laadukkaasti ja tehokkaasti eri-ikäisten koulutustasoa. Koulutuksen järjestämisen lisäksi korkeakoulujen resurssien on riitettävä opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen ohjaukseen, tukeen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Korkeakoulujen riittävät voimavarat tuleekin varmistaa koulutustason nostamiseksi ja osaamisen kehittämiseksi.


Tällä hetkellä korkeakouluilta vaaditaan tutkintokoulutuksen, kansainvälisten opiskelijoiden määrän ja TKI-volyymin kasvattamista. Näihin vaateisiin onkin vastattu ammattikorkeakouluissa muun muassa lisäämällä koulutuspaikkoja sekä kehittämällä ja lisäämällä kansainvälisiä koulutusohjelmia. Kuitenkaan perusrahoitus ei ole muuttunut. Rajallisten resurssien vuoksi, koulutuspaikkojen nosto heijastuu sekä koulutuksen laatuun että opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointiin.


Ammattikorkeakoulujen kasvava kysyntä edellyttää lisää resursseja!


Puhutaankin paljon, että koulutuksen kansainvälisyyttä ja kansainvälisiä koulutusohjelmia halutaan lisätä, mikä toki on hyvä asia, mutta onkohan ajateltu, että kansainvälisen koulutuksen järjestäminen on monellakin tapaa haastavampaa kuin vastaavan suomenkielisen koulutuksen järjestäminen. Ja onkohan näille toimenpiteille varattu niille vaadittavat resurssit? Vai onkohan ajateltu, että ne toteutetaan samoilla resursseilla kuin muutkin koulutukset? Näille toimille tuleekin varatta niiden toteuttamiseen vaadittavat voimavarat ja ymmärtää, että koulutustarjonnan räätälöinti erilaisiin tarpeisiin vaatii resursseja.


Moninkertainen tutkintokoulutus korkeakoulussa on merkittävä ongelma, koska se vie paikkoja ensikertalaisilta ja herättää kysymyksen julkisin varoin kustannusten koulutuksen perusteluista. Korkeakouluilta halutaankin yhä monipuolisempia keinoja osaamisen kehittämiseen ja korottamiseen. Tutkintokoulutuksella ei pystytä yksinään vastaamaan kasvaviin jatkuvan oppimisen tarpeisiin vaan sen rinnalle pitää kehittää enemmän työikäistä väestöä ja jo korkeakoulututkinnon suorittaneita palvelevia koulutusmuotoja tukemaan osaamisen täydentämistä. Nämä erilaiset koulutusratkaisut tarvitsevat myös erilaisia rahoitusmuotoja, joilla voidaan tukea kyseisen ryhmän kouluttautumista.


Korkeakoulutuksen rahoituspohjaa on laajennettava monella eri tavalla, koska rahoitus ja koulutustason noston tavoitteet ovat epätasapainossa. Rahoitusta tulisi lisätä myös perusrahoituksen ulkopuolelta. Esimerkiksi perimällä lukuvuosimaksuja kansainvälisiltä opiskelijoilta, lisäämällä työnantajien ja yksilöiden vastuuta jatkuvan oppimisen rahoituksessa, ja selvittämällä koulutusten maksullisuuden mahdollisuudet. Kuitenkin näiden ratkaisujen on vahvistettava koulutuksellista tasa-arvoa ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.


Suomen vahvuus on maksuton koulutus, jossa jokaisella sosioekonomisesta taustasta riippumatta on mahdollista opiskella niin pitkälle kuin oma into ja osaaminen kantaa. Korkeakoulutuksen maksuttomuuden tulisi myös olla linjassa koko koulutusjärjestelmän maksuttomuuden kanssa. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta ja kyvykkyyttä hankkia uusia rahoituslähteitä on kehitettävä. Yksi vaihtoehto olisi poistaa esteitä yksityisen rahoituksen kasvattamiselta ja helpottamalla erikoistumiskoulutuksen tarjonnan säätelyä, jotta yksittäinen korkeakoulu voisi itsenäisesti suunnitella ja tarjota koulutuksia yksilöille ja työnantajille. Työvoimapalveluista vastaavilla organisaatioilla voisi olla mahdollisuus ostaa korkeakoulututkintoja työvoimakoulutuksena ja kotoutumiskoulutuksena maahanmuuttajien valmentavana koulutuksena.


Laadukas opetus ja koulutusjärjestelmä vaatii panostuksia ja uusia toimintatapoja sen rahoituksen kehittämiseen. Ilman riittävää resursointia osaamistason nosto ei ole mahdollista.



LÄHTEET




Comments


bottom of page