top of page
  • Tanja Suomalainen

Kestävä kasvu panostamalla TKI-toimintaan

Suomen tulee pyrkiä tulevaisuudessa kestävän kasvun uralle ja mielestäni se vaatii rohkeita ratkaisuja ja panostuksia tutkimus- kehitys ja innovaatiotoimintaan (TKI). TKI-toiminnan tavoitteena on luoda uutta tietoa ja uudenlaisia ratkaisuja kehittämisen kohteena olevaan ongelmaan. Hyvin toteutettu TKI-toiminta luo kasvua, työpaikkoja ja uutta vientiä. TKI:n tuottavuus syntyy uudesta osaamisesta ja uusista ideoista, joita kyetään myös kaupallistamaan. Yritykset, jotka investoivat TKI-toimintaan, menestyvät paremmin ja niiden tuottavuus ja kilpailukyky paranevat. TKI-toiminnalla on myös merkittävä vaikutus kansainvälistymiseen ja se houkuttelee osaamista ja osaajia Suomeen.


TKI-toiminta ja opetus tulee yhdistää tiivisti toisiinsa, mikä onkin ollut korkeakoulujen tavoitteena viime vuodet. Molemmat TKI ja korkeakoulutus perustuvat tutkimukseen, jossa tieteentekijät sekä tutkivat että opettavat. Korkeakoulujärjestelmämme vaatii laatua ja vaikuttavuutta, johon voimme TKI-toiminnalla vaikuttaa. Vaikuttavuus syntyy tuottamalla TKI-toiminnalla aluetta palvelevia tuloksia, esimerkiksi uutta tietoa, uusia palveluja ja uutta teknologiaa. TKI-toiminta mahdollistaa myös jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen. Siinä missä TKI-toiminta edistää työelämän tutkimus- ja kehittämisosaamista, opetus mahdollistaa ammattiosaamisen kehittymisen. Yhdessä TKI-toiminta ja opetus kehittävät asiantuntijuutta.


TKI-panostusten kasvattaminen


Suomen tulevaisuus on osaamisessa. Suomen kestävään kasvuun ja kehitykseen tarvitaan TKI-toiminnan panostuksien kasvattamista. Opetushallituksen vision (Korkeakoulutus ja tutkimus vuonna 2030) mukaan tavoitteeksi on asetettu tutkimus- ja kehitystoiminnan panostusten nostaminen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoitteeseen pääseminen vaatii sekä suoria julkisia panostuksia TKI-toimintaan että kannustavan ja luotettavan toimintaympäristön yrityksille.


Yritysten näkökulmasta tavoitetta tukee yritystukiuudistus, jossa säilyttävät tuet ohjataan tulevaisuutta kehittävään ja kannustavaan TKI-toimintaan. Yritysten laaja TKI-verovähennysoikeus kasvattaisi myös yritysten TKI-investointien määrää. Mielestäni yrityksien tulisi voida investoida tuottoja TKI-toimintaan ja työllistämiseen, ja tätä tulisi tukea yhä tehokkaammin verotusratkaisuiden avulla.


Koulutuksen näkökulmasta yliopistoja tulee kannustaa profiloitumaan ja löytämään alueet, joilla ne pystyvät tavoittelemaan maailman kärkeä omalla osaamisellaan. Ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa tulee edelleen kehittää ja vahvistaa osoittamalla siihen resursseja, koska ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan rahoitus on edelleen vähäistä. Siinä missä korkeakoulujen rahoitusmallin mukaan yliopistojen tutkimuksen osuus on 34%, ammattikorkeakoulujen vastaava osuus on vain 19 %.


Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin tiivistä yhteistyötä. Korkeakoulujen ja yritysmaailman yhteistyötä tulee vahvistaa ja tukea esimerkiksi kansainvälisesti houkuttelevien innovaatiosysteemien rakentumista. Erityisen hyviä tuloksia syntyy useiden yritysten ja yliopistojen tai tutkimuslaitosten yhteisistä hankkeista. Suomalaisten osallistumista kansainväliseen tieteelliseen ja koulutukselliseen yhteistyöhön kuten opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoon tulee edistää. Kansainvälistä yhteistyötä tulee myös lisätä uuden teknologian kehittämisessä.


TKI-toiminta kasvun mahdollistajana


Kasvua ei synny ilman innovaatioita. Suomen on pienenä maana aina tavoiteltava kasvua ja menestystä myös maailmalla. Suomen on oltava houkutteleva maa niin yrityksille kuin kansainvälisille osaajille. Tästä syystä on tärkeä tukea tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kasvua. Tiede luo uutta osaamista, kestävää kasvua ja lisää hyvinvointia.



留言


bottom of page